S/S KarjalankoskiHöyrylaiva · 1905
Karjalankoski Kuopion satamassa 1914.

Historia

Sata vuotta Savon vesillä

Muuruveden reitti

Matkustajalaivat alkoivat kulkea Kuopiosta Muuruveden suuntaan 1850-luvun lopulla. Vesitie oli Koillis-Savon tärkein kulkuväylä: maanteitä oli vähän ja huonoja, ja Juankosken tehtaat tarvitsivat yhteyden Kuopioon. Vuonna 1897 Muurutkoski ruopattiin ja laivat pääsivät Karjalankoskelle asti. Samana vuonna perustettiin Kosken Höyryvenhe Osakeyhtiö, jonka ensimmäinen laiva Koski aloitti liikenteen kesäkuussa 1898.

Vuonna 1904 yhtiö päätti tilata uuden, suuremman laivan Lehtoniemen konepajalta Joroisista. Alus nimettiin yhtiön kotipaikan mukaan, ja se saapui Kuopioon 1. kesäkuuta 1905. Se oli yksikantinen, kulki parikymmentä kilometriä tunnissa ja oli suunniteltu myös murtamaan jäätä kevään ensimmäisillä ja syksyn viimeisillä matkoilla.

Reitti Kuopiosta Karjalankoskelle oli noin 45 kilometriä. Laiva yöpyi Karjalankoskella ja lähti aamulla kohti Kuopiota. Karjalankoskelta matkustajat jatkoivat Juankosken tehtaan kapearaiteisella rautatiellä tehtaalle ja kirkonkylään. Parhaana kesänä rautatie kuljetti 13 000 matkustajaa.

Aikajana

Vuosi vuodelta

  1. 1897

    Kosken Höyryvenhe Oy perustetaan

    Muurutkoski ruopataan ja laivareitti ulottuu Karjalankoskelle. Yhtiön ensimmäinen laiva Koski aloittaa 1898.

  2. 1905

    Karjalankoski saapuu Kuopioon

    Lehtoniemi & Taipale luovuttaa uuden laivan 1. kesäkuuta. Säännöllinen reittiliikenne Kuopio–Muuruvesi–Karjalankoski alkaa.

  3. 1914

    Korotus kaksikantiseksi

    Varkauden konepaja rakentaa laivalle toisen kannen. Työ maksaa 32 000 markkaa, ja uudistettu alus saa ottaa 187 matkustajaa.

  4. 1921

    Kapteeni Otto Martikainen

    Muuruvetinen laivanvarustaja Otto Martikainen päällikköi laivaa vuoteen 1932.

  5. 1933

    Uusi kone, uusi kattila

    Laiva saa uuden 136 hevosvoiman höyrykoneen ja kolme vuotta myöhemmin A. Ahlströmin valmistaman kattilan. Kotipaikaksi merkitään Muuruvesi 1937.

  6. 1934

    Maantie ottaa matkustajat

    Kallansillat avataan autoliikenteelle. Juankosken rautatie lopettaa, ja Jännevirran silta 1947 vie loputkin kiireiset kulkijat maanteille.

  7. 1948

    Tulipalo äitienpäivän aattona

    Yöllä 9. toukokuuta laiva palaa lähes kokonaan yöpymislaiturissaan Karjalankoskella. Päällikkö menehtyy palossa. Yhtiö korjaa laivan, vaikka se tulee kalliiksi.

  8. 1957

    Reittiliikenne päättyy

    Sata vuotta kestänyt matkustajaliikenne Muuruveden vesillä loppuu kannattamattomana. Laiva jää telakalle ja myydään 1962 Kiiskeille Savonlinnaan.

  9. 1968

    Hetken Apollo

    Helsinkiläinen Jaakko Rautakorpi nimeää laivan Apolloksi. Nimellä ei ajeta: jo 1969 Vehmersalmen Höyrylaiva Oy ja Allan Holopainen palauttavat nimen Karjalankoskeksi.

  10. 1976

    Risteilylaivana Saimaalla

    Saimaan Laivamatkat Oy ja 1982–1990 Imatran Höyrylaiva Oy ajavat laivalla risteilyjä ja tilausajoja. Kaupallinen liikenne Saimaalla jatkuu vuoteen 1990.

  11. 1990

    Yksityiskäyttöön

    Olavi ja Juhani Ebeling ostavat laivan omaan käyttöönsä.

  12. 1995

    Perinnelaivarekisteriin

    Museovirasto hyväksyy Karjalankosken perinnelaivarekisteriin 25. elokuuta 1995. Kunniakirja on yhä laivan salongin seinällä.

  13. 2007

    Takaisin Kuopioon

    Laiva siirtyy kuopiolaisille omistajille. Pohja ja hytit kunnostetaan Laitaatsillan telakalla Savonlinnassa, ja laiva ajaa omin konein kotisatamaansa Kuopioon.

  14. 2022

    Höyrypiät 1905 ry ja Järvisydän

    Rantasalmelainen Höyrypiät 1905 ry ostaa laivan. Kesäkuussa 2022 Karjalankoski ajaa Kuopiosta uuteen kotisatamaansa Järvisydämeen Linnansaaren kansallispuiston kupeeseen.

  15. 2026

    Höyryssä yhä

    Laiva kulkee Saimaalla yhdistyksen käytössä ja osallistuu Suomen Höyrypursiseuran tapahtumiin, lokakuussa 2026 Savonlinnan karvalakkiregattaan.

Perinnelaiva

Museoviraston perinnelaivarekisteriin otetaan aluksia, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen luonteensa ja joita hoidetaan sen mukaisesti. Karjalankoski hyväksyttiin rekisteriin 25. elokuuta 1995. Kunniakirjan allekirjoittivat valtionarkeologi Henrik Lilius ja hallintojohtaja Heikki Halttunen.

Rekisteri velvoittaa: korjaukset tehdään vanhaa kunnioittaen, ja höyrykone pidetään käynnissä. Se on syy, miksi laivalla kulkee yhä sama kone kuin vuonna 1905.

Kehystetty kunniakirja laivan seinällä: s/s Karjalankoski on hyväksytty 25.8.1995 perinnelaivarekisteriin.
Museoviraston kunniakirja salongin seinällä.
Lehtoniemen konepajan piirustus R 145: matkustajalaiva Karjalankoski sivulta ja pääkannen pohjapiirros.
Lehtoniemen konepajan piirustus R 145, 1904.

Lähteet

Onko sinulla kuvia tai muistoja Karjalankoskesta? Kerro meille, täydennämme tarinaa mielellämme.